Neitokakadu-lajitapahtuma

Pitkään odotettu neitokakaduharrastajien tapaaminen Forssassa!

Lemmikkilinnut Kaijuli ry järjesti 18.-20.5.2012 neitokakaduharrastajien lajitapaamisen. Anni Pohja ja Tea Vehmaa olivat pääjärjestäjinä, minä ja Jarmo luennoimme ja itse hoidin siinä samalla sellaisen julkisen organisoinnin (eli olin se, joka kitisi, että kaikkien pitää siivota sitten omat jälkensä. 😉 )

 

Perjantaina pidimme esittelykierrokset ja kerroimme hiukan itsestämme ja linnuistamme. Lisäksi paikka somistettiin, kun Lutzin neitokakadulehdet ja erilaisia neitokakadukirjoja laitettiin luettavaksi. Elina teki lisäksi aivan ihastuttavan näyttelyn neitokakadujen erilaisista sulista.

 

Lauantaina aamupalan jälkeen seurasi luentoni neitokakadusta lajina. Koska suurin osa tapaamiseen tulleista oli jo harrastajia ja loputkin porukasta olivat kotiläksynsä lukeneet lajin perustiedoista, painotinkin luennon nimenomaan neitokakadujen historiaan ja käytökseen luonnossa. Luento oli hauska pitää ja sen tärkein sanoma oli, että ymmärtämällä linnun luontaista käytöstä ja tarpeita villinä, voimme parantaa oloja lemmikkinä.

Neitokakaduluennon jälkeen Jarmo Tuutti piti luennon kouluttamisesta. Luento oli hyvin käytännönläheinen ja sitä seurasikin mukava tuokio, jonka aikana ihmiset saivat kokeilla opittuja taitoja lintujensa kanssa. Naksuttimet klikkailivat ja hirssipalkat siirtyivät sormista nokkiin!

 

Kun hiukan ehdittiin vielä levähtää, seurasi viikonlopun pisin luento, jonka aikana käsiteltiin jokainen tiedossa oleva värimuoto. Siinä vierähtikin jo useampi tunti, minkä jälkeen pidettiin jälleen hiukan paussia vapaalle jutustelulle.

Yksi hauskimpia vapaamuotoisempia, kuitenkin järjestettyjä ohjelmia, oli leikkimielinen näyttely, joka toteutettiin niin, että kuljimme jokaisen linnun läpi ja pohdimme niin hyviä kuin huonojakin ominaisuuksia kasvatuksellisessa mielessä. Käytännössä oli helppo opettaa, miltä näyttää, kun vaikkapa siivet risteävät tai jos on pigmenttihäiriö. Samalla opettelimme, millainen on vaikkapa hyvä kallon muoto, terve ryhti, miltä näyttää hyvät lihakset yms. Olin itse positiivisesti yllättynyt siitä, että kaikki halusivat osallistua ja olla mukana tässäkin ja miten hauskaa se oli!

 

Vielä suurempana yllätyksenä kuitenkin tuli sunnuntainen kiinnostus genetiikkaluentoa kohtaan. Tämän pidin hiukan toisella tavalla, ihmisten kerääntyessä ympärille. Elina totesikin hauskasti, että tilanne oli kuin heimo kerääntyisi leirinuotiolle kuulemaan, kun kylän vanhus jakaa tietoaan! Tähän tueksi löysimme vielä paikan omistajan tekemän shamaanirummun, joten hetki oli kruunattu. 😉

Kävimme läpi perinnöllisyyden alkeet aina solutasolta asti ja etenimme siitä varsinaiseen periytymiseen. Lopuksi vielä kaikki saivat tehtävänivaskan, jossa seikkaili hiukan hajamielinen Kalle Kasvattaja sekä hänen ulkomaalainen kasvattajatuttunsa Betty Breeder! Siinä samalla, kun ihmiset hikoilivat ja pähkäilivät tehtäviä, kuului sieltä täältä myös naurahduksia. (Tehtävät on laitettu sivustolle julkisiksi artikkelit-osioon!)

 

Kaikenkaikkiaan viikonloppu oli todella hauska ja antoisa. Anni oli tehnyt hyvää työtä aikataulutuksen kanssa, sillä ohjelmasta huolimatta jäi paljon aikaa myös pizzan väsäämisille, makkaranpaistolle, sosialisoinnille ja lintujen kanssa touhuamiselle. Linnuista varmaan yksi viehättävimmistä oli Ninjan pikkuveli Fide, joka teki debyyttinsä lintupäiville ja hurmasi laulamalla kameran linssille ja etsimällä pesää mökin hyllyköistä.

 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *