Erikoisväriuutisia!

Suomeen on vuonna 2017 tuotu lisää erikoisvärejä.

Ville Toivonen toi kaksi piilevää bronze fallowia, jota maassa on aikaisemmin tiettävästi ollut yksi yksilö.

Jemina Mäntymäki puolestaan toi kolme pale fallow -helmiäistä, joista kaksi on sisaruksia ja yksi on erisukuinen.

Lisäksi pastellikasvoja on tiettävästi tuotu ainakin kolme, kaksi Suvi Pulkkisen, yksi Tea Vehmaan toimesta. Omasta parvestani löytyy kolme erisukuista pastellikasvoa, joista kaksi on tuottanut poikasia, joten värin tilanne alkaa näyttää Suomessa oikein mukavalta!

Samankaltainen tilanne on dominanttihopealla, jota Ville Toivonen on tuonut Suomeen ainakin pari yksilöä. Aiemmin Suomesta on löytynyt Jip-Janneke -linja (Ida-Emilia Kaukonen) sekä Delirium-Mystique -linja (Ida-Emilia Kaukonen), josta tiettävästi lisääntynyt yksi koiras ja tuottanut Möökö-Havu -linjan (Elina Myllykangas).

Read more

Kesyttäminen pelkoehdollistumisen hoitamisen näkökulmasta

(Artikkelikuvan kuvannut Jenni Kaurila / Studio Nevian)

Mitä on pelkoehdollistuminen? Miten kesyttäminen liittyy linnun pelkoon? Kuinka pelko voidaan siedättää?

Pelkoehdollistuminen tarkoittaa sitä, että eläin klassisen ehdollistumisen kautta alkaa kokea pelkoa tietystä ärsykkeestä. Klassinen ehdollistuminenhan ei siis ole tahdonalaista, eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lintu ei voi pelkotilalleen mitään.

Pelkoehdollistumista hoidetaan parhaiten ennaltaehkäisyllä, mutta mikäli pelko on jo syntynyt, sitä hoidetaan siedättämällä. Eli lyhyesti sanottuna hyvin varovaisin askelein esitellen pelon kohdetta niin pienissä määrin, että reaktiota ei vielä synny. Pelon siedättämisen avainsanana on, ettei kouluttaessa pelon kohdetta saa tuoda niin lähelle, että se aiheuttaa pakenemisen, puolustautumisen, kiihtymisen tai muun voimakkaan reaktion. Pelolle ei myöskään saa altistaa eläintä väkisin, vaan linnulla on oltava mahdollisuus poistua tilanteesta.

Mitä tällä on tekemistä kesyttämisen kanssa?

Read more

”Miksi neitokakaduni on aggressiivinen?”

Mikä saa neitokakadun hyökkäämään? Miksi lintu turvautuu hyökkäämiseen? Voiko aggressiivisuudesta päästä eroon?

Neitokakadu on perusluonteeltaan säyseä lintu, joka yleensä aina väistää sen sijaan, että purisi. Toisinaan kuitenkin tapaa lintuja, jotka ovat enemmän tai vähemmän aggressiivisia aina siihen pisteeseen asti, että purevat.

(Artikkelikuva: Tobkatrina)

Read more

Piilevät tekijät ja niiden tunnistaminen

Mitä tarkoittaa, että jokin geeni – tai alleeli – on piilevä? Mistä tiedän, mitä värejä lintuni kantaa piilevänä? Näkyvätkö piilevät värit mitenkään?

Read more

Neitokakadun älykkyys

(Artikkelikuva: Kuva: IS / Bo Stranden)

Onko neitokakadu älykäs? Mitä ylipäänsä on älykkyys tai tunteet? Mitä on antropomorfismi ja mitä haittoja voi seurata inhimillistämisestä? Saatko sinä jalkasi niskasi taakse? Miten neitokakadu suoriutui esinepysyvyyskokeesta? Osaako neitokakadu rakastaa? Pohtiva kirjoitus lintujen älykkyydestä ja siitä, voiko neitokakadua sanoa älykkääksi eläimeksi.

Älykkyydellä tarkoitetaan yksilön kykyä oppia ja sopeutua tilanteisiin. Sen määritelmästä on erimielisyyksiä, mutta yleisesti älykkyyteen liittyy kykeneväisyys uusien asioiden oppimiseen ja omaksumiseen, johtopäätösten tekemiseen, ongelmanratkaisuun ja abstraktien asioiden tiedostamiseen. Arkikielessä ihminen katsoo liian usein, että mitä lähempänä eläimen toiminta on ihmisen toimintaa, sitä älykkäämpi se on. Älykkyyttä on kuitenkin erilaista ja näin on kehitetty myös erilaisia älykkyysteorioita. Howard Gardnerin moniälykkyysteoria jakaa älykkyyden jopa seitsemään eri osa-alueeseen: kielelliseen, matemaattis-loogiseen, musiikilliseen, avaruudelliseen ja visuaaliseen, liikunnalliseen, intrapsyykkiseen ja interpsyykkiseen, eli sosiaaliseen älykkyyteen. Myöhemmin Gardner lisäsi teoriaansa kahdeksanneksi luonnon ymmärtämisen kyvyn.

Papukaijojen kohdalla älykkyyden merkkinä on pidetty yleisellä tasolla aivan liian usein vain niiden matkimistaitoja, vaikka huomioon tulisi ottaa myös muut osa-alueet, kuten kykeneväisyys emotionaaliseen ilmaisuun ja abstraktien käsitteiden ymmärtämiseen. Suurten papukaijojen on kuitenkin tieteellisesti todettu olevan monilla saroilla äärimmäisen älykkäitä.

Read more

”Se vihaa mua”

Vieraan linnun ensilähestymisestä sekä ihmisen elekielen ja asenteen vaikutuksesta neitokakaduun.

Tämän tekstin aihe tuli mieleeni, kun hoitooni tuli lintu, joka on poikkeuksellisen villi. Olin pitänyt omia lintujani osittain villeinä, vaikka niistä jokainen tulee vähintään syömään kädestä antaumuksella. Aprikoin tämän artikkelin kirjoittamista, sillä tässä kirjoittamani asiat eivät perustu mihinkään tieteelliseen teoriaan saati tekstiin. Kyseessä ovat kuitenkin asiat, jotka moni harrastaja varmasti voi allekirjoittaa, ja koska etenkin aloittelevalla harrastajalla voi olla hankaluuksia lintunsa kesyttämisen kanssa, uskoisin artikkelin tarjoavan apua. Tai ainakin uutta näkökulmaa juuri sellaisiin tilanteisiin, joissa neitokakadun kanssa halutaan ottaa kontaktia. Kehotan lukemaan tekstiä kriittisin silmin, mutta avoimin mielin.

Read more

Kun lemmikkiharrastajan lusikat loppuvat

”Lintujen aamuhuudot viiltävät kipeästi korvissa mielen usvaisen kuplan läpi. Kello on herättänyt jo kaksi tuntia sitten, ja torkuttamisestakin on luovuttu. Raajat eivät haluaisi totella. Mutta täytyy. Olen siivonnut enää, jos on pakko. Kotini on kaaos, jossa liikkuminen tapahtuu esineiden yli astumalla. Se hävettää, ja häpeä itsessään saa niin lukkoon, että tahtoo vain paeta peiton alle. Löntystän lintuhuonetta kohti automaattivaihteella ja pysähdyn. Pahinta on oven avaaminen. Olen muuttunut niin paranoidiksi, että pelkään silmittömästi joka päivä törmääväni sulallisiin ruumiisiin. Read more